Kisatreenit

Nyt se päätös on tehty. Menemme Milon kanssa ensi torstaina ensimmäisiin epävirallisiin agilitykisoihin. Rohkaistuin, kun luin kilpailukutsusta, ettei mölliradalla ole rengasta, kontakteja tai keppejä. Se nyt olikin selvää, ettei kontaktit ja kepit ole mukana, mutta joskus olen renkaan osana möllirataa nähnyt, ja kyseinen este vaatii meillä vielä vahvistamista.

Milo poseeraamassa radalla.

Kisoja silmällä pitäen kävin eilen vapaavuorolla Oulun koirakoulun tiloissa. Rakensin omakätisesti radan, jossa oli muutamia erilaisia ohjauskuvioita sekä vähemmän treenatut esteet rengas ja muuri. Aloitimme helpolla aita-rengas yhdistelmällä. Milo tarjosi aluksi renkaan ohituksen läpihypyn sijasta, mutta muutamalla toistolla alkoi sujua. Kuten jo Hanna Haatajan koulutusviikonlopun kohdalla mainitsin, rengas on saatava todella vahvaksi, koska en voi varsinaisella radalla olla renkaan takana näyttämässä, mistä välistä Milon tulee hypätä. Tälläkin omatekoisella radalla minun oli oltava startissa kolmannen esteen takana, jotta ehdin ohjaamaan seuraavalle esteelle. Muutaman onnistuneen toiston jälkeen siirryinkin jo kolmannen esteen taakse. Menimme muutaman kerran aita-rengas-aita yhdistelmän. Jälleen Milo meinasi alussa kiertää renkaan ja hypätä aidat normaalisti. Muutama toisto ja homma alkoi toimia. Yhden kerran Milo oli jo tulossa ohi, mutta korjasikin sitten takaisin linjalle ja hyppäsi hienosti renkaan läpi. Ainiin, käytän Milolla renkaalla käskyä "rrrrrrr". Nappasin tämän viime kesänä Tikkakosken agilityn SM-kisoista. Siellä moni käytti käskynä pelkkää R-kirjainta. Onhan se paljon lyhyempi ja tehokkaampi kuin "rengas".

Rataa vähän toisesta kulmasta.

Välillä pidimme taukoa radasta ja harjoittelimme yksittäisinä esteinä keinua ja A-estettä. A-este alkaa olla jo melko hyvä, mutta on meillä vielä pitkä matka siihen, että se olisi osana rataa. Keinulla taas haasteeksi on muodostunut se, että Milo on kovin kevyt ja keinun kipatessa maahan on olemassa sellainen pieni vaara, että Milo tippuu keinulta. Tähänkin sain hyvän vinkin, kun olin seuraamassa Jyväskylän Agilityteamin kisoja tuossa alkukeväästä. Siellä moni koira on opetettu keinulle siten, että keinun lähtiessä liikkeelle, koirat menevät makuulle ja ryömivät hitaasti eteenpäin. Todella fiksua! Näin toisaalta koiran tasapaino pysyy paremmin ja toisaalta sen on pakko hidastaa kunnolla. Liikkeelle sai lähteä vasta, kun ohjaaja antoi käskyn. En vielä ole keksinyt, miten opetan tuon Milolle, mutta ehkä saan vastauksia, kun ensi viikon perjantaina pääsen ekoihin kesätreeneihin Lakeuden koiraharrastajissa. Tavoitteeksi voisi ottaa sen, että syksyllä ainakin A-este ja puomi voisivat kontakteista olla osana rataa. Täytyy taas joku päivä kaivaa isäni tekemä laudanpätkä esiin ja jatkaa kotiharjoituksia.

Palasimme radan pariin kontaktitreenien ja tauon jälkeen. Hioimme myös radan loppuosaa erikseen. Jätin Milon muurille, joka on kutoseste. Halusin vahvistaa seiskahypyn takaakiertoa pari kertaa. Milo suoritti sen moitteettomasti, joten uskalsin kokeilla rataa kokonaisuudessaan.

Näin me sen selvitimme. Eli jätän Milon odottamaan ykkösesteen taakse ja menen itse asemiin kolmoshypyn toiselle puolelle. Ohjaavana kätenä on vasen. Minulla on näköyhteys Miloon siten, että rengas olisi sille ottavassa paikassa ja ohitus tulisi sen mieleen pienimmällä mahdollisella todennäköisyydellä. Liikkeelle lähetys, ja kun olen varmistanut, että Milo etenee puhtaasti kolmosesteelle ja sen yli, siirryn itse blokkaamaan putken oikeanpuoleisen suun. Ohjaan Milon putkeen ja sen ollessa putkessa vaihdan valssilla ohjaavaksi kädeksi oikean. Tästä etenemme vitoshypylle ja edelleen muurille. Muurilta ohjaan Milo seiskahypylle "kierrä" -sanalla. Kun Milo etenee kasihypylle ja renkaalle, kiiruhdan itse renkaan ja kolmoshypyn väliin, vaihdan valssilla ohjauskäden vasempaan ja ohjaan Milon kymppihypylle.

Puhdas suoritus saatiin ekalla ja kolmannella kerralla, tokalla kerralla Milolla tuli pari epävarmaa hetkeä, kun en ehtinyt oikeaan paikkaan ohjaamaan. Kokonaisuudessaan sain taas olla ylpeä koirastani. Halli on melko ahdas, mutta eipä se ongelmia tuottanut. Muutenkin olen tosi tyytyväinen tähän meidän vapaavuorotreeniin. Pystyimme keskittymään juuri niihin asioihin, jotka meillä vaativat hiomista. Toisaalta, jos virhe tuli, minun oli itse pääteltävä, mitä olin tehnyt väärin ja mietittävä, miten voisin korjata asian. Todella tehokas oppimismuoto!

Asiasta taas seuraavaan. Olen yrittänyt löytää hyvää agilityaiheista kirjaa sekä kirjastosta että kirjakaupoista, mutta vielä ei ole onnistanut. Olisiko kellään hyviä kirjavinkkejä? Kaikki ehdotukset otetaan vastaan :)

Tänään minulla on viikon viimeinen työpäivä ja ennen sitä käymme Milon kanssa nauttimassa pitkästä kävelylenkistä Oulujoen rannoilla. Ensi maanantaina meillä alkaa alkeistokokurssi, joten palaan asiaan alkuviikosta. Nyt oikein hauskaa viikonloppua kaikille!