Koirien ruokinnasta
Koirien ruokinta on varmasti yksi eniten koiranomistajia puhuttava aihe. Joskus ennen muinoin viime vuosituhannella koirat söivät pääasiassa samaa ruokaa kuin ihmisetkin tähteiden muodossa. Ihmisen rinnalla eläminen onkin muokannut koirien ruokavaliota huomattavasti opportunistisempaan suuntaan kuin mitä se monella muulla koiraeläimellä on. Jos vielä 1980-luvulla iso osa koirista söi ihmisten ruokien tähteitä, nykypäivänä on toisin. Sekä marketit että lemmikkitarvikeliikkeet notkuvat hylly tolkulla eri kuivamuona- ja märkäruokavaihtoehtoja. Lisäksi rinnalle on noussut raakaruokinta eli barffaus. Myös lisäravinteiden käyttö koirien ruokinnassa on lisääntynyt ja niissäkin vaihtoehtoja on huimat määrät. Ei ole ihme, että useammalla omistajalla menee ajoittain sormi suuhun, että mille tässä kannattaisi alkaa.
Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat koiran ruokintaan, ovat varmasti koiran käyttötarkoitus ja mahdolliset allergiat. Pelkästään päivittäinen energiantarve on aktiivisella harrastuskoiralla erilainen kuin seurakoiralla, joka käy muutamalla lyhyellä lenkillä päivän aikana. Toisaalta urheilukoirat tarvitsevat erilailla palautumista tukevia lisäravinteita. Ruoka-aineallergiat ovat sitten vielä oma lukunsa, enkä siihen soppaan ala nyt sen enempää lusikkaani työntämään, koska kiitos luojan omat koirani eivät ole allergisia millekään ja voin sen suhteen niitä aika vapaasti ruokkia.
Miloa ja Danaa on useampaan kertaan kehuttu niiden hyvästä fyysisestä kunnosta. Karva kiiltää ja lihakset erottuvat. Koska molempien koirieni kanssa harrastan aktiivisesti agilityä, haluan pitää ne raskaan lajin vaatimassa kunnossa. Jos lihaskunto on huono tai ylipainoa alkaa kertyä, nivelet rasittuvat ja loukkaantumisriski kasvaa. Siksi olen supertarkka siitä, ettei ylimääräisiä grammoja kerry ja joka päivä huolehditaan riittävän monipuolisesta liikunnasta sekä treeni- ja kisapäivien palautumisesta.
No mitä meillä sitten syödään? Vuosien varrella olen itsekin ehtinyt useampia vaihtoehtoja kokeilla ja olen nyt tähän blogitekstiin koonnut ajatuksiani siitä, miksi olen tiettyihin vaihtoehtoihin päätynyt.
Perusruoka.
Meillä on jo vuosien ajan ollut molemmilla koirilla käytössä Royal Caninin Mini Adult -kuivamuona perusruokana. Kun Milo oli nuori, se söi markettiruokia ja kuivamuonan rinnalla oli pakko olla märkäruokaa, että se söi tarpeeksi. Kastraation jälkeen ruoka alkoi Milolle maistua huomattavasti paremmin ja siirryin pelkkään kuivamuonaan. Barfaustakin tuli joskus Milon kanssa kokeiltua, mutta noin kahden viikon kokeilun jälkeen tulin siihen tulokseen, että minulla ei riitä mielenkiinto raakaruokintaan. Siinähän omistajan täytyy aivan erilailla huolehtia, että koira saa varmasti kaikki tarvittavat rakennuspalikat ravinnosta ja oikeassa suhteessa. Laiskana ihmisenä tulin siihen tulokseen, että pääsen miljoona kertaa helpommalla, kun katson kuivamuonapaketin kyljestä painotaulukkoa ja annan koiralle sen mukaan oikean annoksen ruokaa. Kuivamuonassa kaikkien ravintoaineiden optimaalinen suhde on laskettu valmiiksi, joten eipähän tarvitse niistäkään stressata.
Noista monista eri kuivamuonista olen päätynyt Royal Caniniin lähinnä siitä syystä, että vuosia markkinoilla olleella tuotemerkillä on hyvä maine ja ainakin minun mielikuvani on se, että ruoka on laadukasta ja kohtuuhintaistakin. Lisäksi bonuksena on, että tuosta mini-sarjasta löytyy omat ruoat pennuille, aikuisille ja senioreille. Jos ruoka siis vaan sopii koiralle, voi sen kanssa porskuttaa läpi koiran elämän suurempia miettimättä.
Milo ja Dana syövät nappulat kuivana ja päiväannoksen olen jakanut aamulle ja illalle. Nappulan annan kuivana lähinnä siksi, että kuivat raksut puhdistavat hyvin hampaita ja vähentävät näin hammaskiven muodostumista. Ruokinnan olen taas jakanut kahteen antokertaan siksi, että erityisesti Milolla esiintyy tyhjä maha -oksentelua. Näin mahalaukku saa täytettä säännöllisemmin, eikä oksentelua esiinny.
Milollehan tuli pari viikkoa sitten 8 vuotta mittariin ja sen kanssa voisi periaatteessa siirtyä senioriruokaan. Olen kuitenkin miettinyt, että niin kauan, kun nykyisen ruoan energiapitoisuus ei ole liian korkea ja annosta pitäisi lähteä pienentämään lihomisen estämiseksi, en tuota vaihda. Tuosta nykyisestä kertaruoka-annoksesta haluaisin pystyä pitämään kiinni ikääntyvänkin koiran kohdalla juuri siksi, ettei mahalaukku ole koiralla liian pitkään tyhjänä. Tulee turhaa oksentelua ja toisaalta mahahaavan riski kasvaa.
Koirille tämä kuivamuona on sopinut hyvin. Paino on pysynyt suht samana, lihaksisto on hyvässä kunnossa ja karva kiiltää. Silmämääräisesti olen katsonut, että jos koiran vyötärölinja alkaa kaveta liikaa (koskee lähinnä Danaa) tai hävitä (koskee lähinnä Miloa), annan ruokaa hieman enemmän tai vähemmän. Tällä keep it simple -mentaliteetilla ollaan menty ja mennään tulevaisuudessakin :D.
Lisäravinteet.
Olen yrittänyt lisäravinteiden määrän pitää kohtuullisena, mutta jotakin pientä Milo ja Dana päivittäin saavat. Erityisesti talvikuukauden tuovat haasteita ihon kanssa, koska kuiva pakkasilma kuivattaa koirien ihoa ja lisää sitten hilseilyä. Tällä hetkellä meillä on käytössä öljylisänä Nutrolinin Iho & turkki, joka on ajanut hommansa hyvin. Hilseily on vähäisempää ja anturat pysyvät pehmeinä. Aikaisemmin meillä on ollut käytössä erinäisiä lohiöljyjä, mutta kun edellinen loppui, päätin kokeilla tätä Nutrolinin valmistetta, koska olen siitä hyvää useammalta tutulta kuullut.
Biotiinilisä on käytössä oikeastaan vain ja ainoastaan Danan kynsien ja karvan takia. Danalla on ollut aina paljon pehmeämpi ja ohuempi karvanlaatu kuin Milolla. Takit, valjaat ja pannat tuppaavat hankaamaan karvat pois erityisesti kaulalta, mahan alta ja jalkojen sisäsyrjiltä. Lisäksi viime talvena Danan kynnet menivät todella koviksi ja kynsiä leikatessa ne lohkeilivat ihan miten sattuu hyvistä kynsisaksista huolimatta. Aloin sitten syöttää tuota Biofarmin Biotin Plus -valmistetta ja kynsien kunto parani aika nopeasti. Milo ei biotiinia välttämättä tarvitsisi, mutta koska noissa tableteissa annostus on puoli tablettia, annan sen toisen puolikkaan Milolle. Nyt kesällä pidän tauon biotiinista ja katson, pysyvätkö Danan kynnet kunnossa. Talvisin tuo on kuitenkin pakko pitää ravintolisälistalla.
Meidän tärkein lisäravinne on Jakken Agility-jauhe. Se sisältää pitkän listan (glukosamiini, hyaluronihappo, MSM, kollageeni...) aineita, jotka ylläpitävät nivelten ja jänteiden toimintakykyä ja kuntoa. Ostin tuon purkin viime kesänä SM-kilpailuista ja alkuun annoin sitä molemmille koirille, mutta Dana alkoi pissailla sisälle, enkä muuta ajallista yhteyttä tuohon löytänyt kuin tuon jauheen, joten lopetin sen käytön. Tämän jälkeen pissailukin loppui. Ehkä tuota voisi vielä toistamiseen kokeilla Danallekin, mutta tällä erää vain Milo saa jauhetta. Muutoin en osaa aineen tehoa arvioida, mutta Milon liikkeet ovat jouhevia, ponnu hyvä, eikä se ole paikkoja rikkonut.
Palautumista tukevat valmisteet.
Näitä rankemman suorituksen jälkeisiä palautusvalmisteitä käytän säännöllisen epäsäännöllisesti kisapäivinä sekä pitkien juoksulenkkien jälkeen. Myönnetään, että ahkerammin näitä voisi antaa. Palautusjuomia annan kisapäivinä aina jokaisen radan jälkeen ja sitten vielä päivän lopuksi. Tuo palautusjuoma on siitä hyvä, että huonomminkin vettä juovan koiran saattaa saada juomaan tuota palkkaria. Milo on hyvä esimerkki tästä. Puhdas vesi sitä ei jaksa kisapaikalla kiinnostaa, mutta kananmakuinen palautusjuoma uppoaa hyvin.
Ensimmäinen palautumisjuomajauhe, jonka olen Milolle ja Danalle ostanut on tuo Fitdogin Recovery Potato. Se on ihan hyvää perustavaraa, mutta tulee kyllä todella nopeasti elimistön läpi, eli tiedä sitten, kuinka paljon siitä imeytyy. Viime kesän SM-kisoista ostin tuon Vetfoodin BB & Recovery -jauheen sekä Sport & Fit HMB & Power -jauheen. Ne myytiin johonkin könttähintaan, jota en nyt enää kuollaksenikaan muista. Tuo BB & Recovery on nimenomaan suorituksen jälkeistä palautusta tukemaan eli toimii samoin kuin Fitdogin jauhe. Tästä kuitenkin mainitaan, että se imeytyy paremmin kuin muut vastaavat tuotteet. Aika nopeasti tuo Vetfoodinkin valmiste minusta menee koiran elimistön läpi, mutta ehkä osaltaan hämää se, että ainakin Milo ja Dana juovat tuota hyvällä halulla, jolloin suurempi juotu määrä tulee ylipäänsä nopeammin läpi.
Tuo Sport & Fitin HMB & Power -jauhe eroaa kahdesta edellisestä siten, että sitä tulisi ohjeen mukaan antaa koiralle treenikaudella joka päivä, ei vain suoritusten yhteydessä. Sen pitäisi lisätä lihasten kasvua sekä tukea energia-aineenvaihduntaa ja palautumista. Purkki on vielä avaamaton, kun jotenkin koen tuon päivittäisen annostelun sotkevan meidän muutoin niin yksinkertaista ruokailua :D. Ehkä minä vielä joku päivä aktivoidun tämän kanssa.
Kaiken kaikkiaan olen palautumisesta sitä mieltä, että tärkeämpää on huolehtia koiran hyvästä yleiskunnosta, palauttavista lenkeistä heti kisapäivänä sekä monipuolisesta liikunnasta. Palautusjuomilla voidaan toki tukea tätä, mutta pidän sitä muuta jokapäiväistä työtä tärkeämpänäkuin noita juomia. Pyrin esimerkiksi siihen, että koirat saavat juosta lähes päivittäin irrallaan, koska se avaa mahdollisia jumeja hihnalenkkejä paremmin. Lisäksi käytän Back on Track -verkkoloimia ahkerasti treeni- ja kisapäivinä sekä juoksu- ja yli 10 km mittaisten kävelylenkkien jälkeen. Nuo BOT-verkkoloimet ovat käytössä meillä ympäri vuoden. Säännölliset hieronnat ovat myös osa palautumista.
Herkut.
Tyypillisimmin Milo ja Dana saavat 1-2 purutikkua päivässä, kun ne jäävät yksin kotiin tai muuten, kun sitä tuntuu, että haluan niille luut antaa :). Suosin matalakalorisia ja mahdollisimman vähän lisäaineita sisältäviä tuotteita. Eniten meillä menee noita Ami-purutikkuja. Ydinluut ovat pidemmäksi ajanvietteeksi esimerkiksi talvella kovilla pakkasilla, kun ulkoilut käyvät lyhyiksi ja koirille pitää saada tekemistä. Hampaita puhdistavia tikkuja tulee annettua joskus Ami-purutikkujen sijasta. Noita hammastikkuja en osta oikeastaan koskaan itse, mutta vanhempani saattavat niitä ostaa ja onpa jokunen paketti saatu jostain kinkereistä palkinnoksikin.
Noista kuivattua lihaa sisältävistä valmisteita oli ihan jokunen päivä sitten asiaa sosiaalisessa mediassa, kun joku eläinlääkäri varoitteli niiden sisältämistä ainejäämistä, jotka voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion koiralle. Tulipa siinä paniikissa itsekin tsekattua HauHau Championsin tiedote asiaan liittyen. Valmistajan mukaan tuotteet ovat turvallisia, mikäli koiralla ei ole oireita. Muutoinkin tiedotteessa vakuuteltiin, että heidän käyttämänsä tuotteet käyvät tiukan laatuvarmistuksen läpi, vaikka Kiinasta ovatkin peräisin. Milolla tai Danalla ei ole mitään oireita noista koskaan tullut. Päätin nyt kuitenkin, että harvennan entisestään kuivattua lihaa sisältävien puruluiden antoa, enkä enää uusia pakkauksia osta.
Aika usein herkuttelemme koirien kanssa yhdessä esimerkiksi omenalla tai vesimelonilla :). Koirat ovat heti paikalla, kun menen sohvalle omenan kanssa ja istua kököttävät vieressä odottamassa, milloin saavat omat palat <3.
Palkkausnamit.
Sitten vielä viimeisenä nämä harrastamisen kannalta kaikista tärkeimmät eli palkkana käytetyt namit. Milohan palkkautuu pääasiassa lelulla rataa tehdessä, mutta kun tehdään lyhyempää pätkää tai harjoitellaan kokonaan uusia juttuja, joissa tulee useita toistoja, molemmilla koirilla motivaatio säilyy parhaiten hyvillä nameilla. Dana taas saa kunnon motivaation tekemiseen vain ja ainoastaan riittävän maukkailla herkuilla.
Joskus aikoinaan olen käyttänyt herkkuina nakkeja, lihapullia ja juustoa, mutta niissä on aivan liikaa suolaa. Yhden treeninkin aikana herkkuja menee huomaamatta useampi ja pienelle koiralle natriumin yliannostus voi tulla nopeastikin. Monet valmiit Trick & Treat -herkut puolestaan sisältävät paljon lisä- ja väriaineita, jotka pistävät herkästi koirien mahat löysälle. Niitäkään en ole enää käyttänyt.
Meidän pelastus on ollut Naturiksen koiranmakkarat, jotka ovat 98 % lihaa. Nuo makkarat on ymmärtääkseni nimenomaan palkkaamiseen tarkoitettuja, eivät päivittäiseksi ravinnoksi. Koostumukseltaan makkarat ovat sellaisia, etteivät ne murene pitkin taskunpohjia ja kestävät pakastamisenkin. Makuina on ainakin kana, kalkkuna ja nauta. Ostan noita yleensä useamman pötkön kerralla ja säilytän sitten avaamattomina huoneenlämmössä. Avaan yhden makkaran kerrallaan ja paloittelen sen sopiviksi paloiksi, pussitan ja pakastan. Valmiit palat sulavat nopeasti, joten kaivan yleensä treeneihin lähtiessä pakastimesta sopivan satsin mukaan. Noissa parasta on se, että saat yhdestä makkarasta juuri sen kokoisia paloja, että ne ovat koirallesi sopivia. Ja toki tuo on huippua, ettei pakastaminen muuta makkaran koostumusta. Meillä yksi makkara kestää noin 2-3 kuukautta, joten jos makkaraa ei voisi pakastaa, se ehtisi pilaantua monta kertaa. Molemmat koirat tykkäävät näistä ihan älyttömästi. Eikä tarvitse miettiä, että koira saisi ylimäärin suolaa tai lisäaineita :).
Tässäpä näitä tärkeimpiä Milon ja Danan ruokintaan liittyviä juttuja ja ajatuksia, miksi meillä mennään tällaisella setillä. Ehkä joku saa näistä jostain jotain apua, jos oman koiran kanssa on joutunut tuskailemaan ruokintaan liittyvissä asioissa. Lyhyesti ja ytimekkäästi pyrin helppouteen, turhan lisäainekuorman välttämiseen sekä siihen, että ruoasta saadun energian ja liikunnan määrä pysyy sopusoinnussa. Niin kauan kun koirani ovat terveitä, pysyvät hyvässä tikissä ja jaksavat harrastaa, aion jatkaa samaan malliin :).
Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat koiran ruokintaan, ovat varmasti koiran käyttötarkoitus ja mahdolliset allergiat. Pelkästään päivittäinen energiantarve on aktiivisella harrastuskoiralla erilainen kuin seurakoiralla, joka käy muutamalla lyhyellä lenkillä päivän aikana. Toisaalta urheilukoirat tarvitsevat erilailla palautumista tukevia lisäravinteita. Ruoka-aineallergiat ovat sitten vielä oma lukunsa, enkä siihen soppaan ala nyt sen enempää lusikkaani työntämään, koska kiitos luojan omat koirani eivät ole allergisia millekään ja voin sen suhteen niitä aika vapaasti ruokkia.
Miloa ja Danaa on useampaan kertaan kehuttu niiden hyvästä fyysisestä kunnosta. Karva kiiltää ja lihakset erottuvat. Koska molempien koirieni kanssa harrastan aktiivisesti agilityä, haluan pitää ne raskaan lajin vaatimassa kunnossa. Jos lihaskunto on huono tai ylipainoa alkaa kertyä, nivelet rasittuvat ja loukkaantumisriski kasvaa. Siksi olen supertarkka siitä, ettei ylimääräisiä grammoja kerry ja joka päivä huolehditaan riittävän monipuolisesta liikunnasta sekä treeni- ja kisapäivien palautumisesta.
No mitä meillä sitten syödään? Vuosien varrella olen itsekin ehtinyt useampia vaihtoehtoja kokeilla ja olen nyt tähän blogitekstiin koonnut ajatuksiani siitä, miksi olen tiettyihin vaihtoehtoihin päätynyt.
Perusruoka.
Noista monista eri kuivamuonista olen päätynyt Royal Caniniin lähinnä siitä syystä, että vuosia markkinoilla olleella tuotemerkillä on hyvä maine ja ainakin minun mielikuvani on se, että ruoka on laadukasta ja kohtuuhintaistakin. Lisäksi bonuksena on, että tuosta mini-sarjasta löytyy omat ruoat pennuille, aikuisille ja senioreille. Jos ruoka siis vaan sopii koiralle, voi sen kanssa porskuttaa läpi koiran elämän suurempia miettimättä.
Milo ja Dana syövät nappulat kuivana ja päiväannoksen olen jakanut aamulle ja illalle. Nappulan annan kuivana lähinnä siksi, että kuivat raksut puhdistavat hyvin hampaita ja vähentävät näin hammaskiven muodostumista. Ruokinnan olen taas jakanut kahteen antokertaan siksi, että erityisesti Milolla esiintyy tyhjä maha -oksentelua. Näin mahalaukku saa täytettä säännöllisemmin, eikä oksentelua esiinny.
Milollehan tuli pari viikkoa sitten 8 vuotta mittariin ja sen kanssa voisi periaatteessa siirtyä senioriruokaan. Olen kuitenkin miettinyt, että niin kauan, kun nykyisen ruoan energiapitoisuus ei ole liian korkea ja annosta pitäisi lähteä pienentämään lihomisen estämiseksi, en tuota vaihda. Tuosta nykyisestä kertaruoka-annoksesta haluaisin pystyä pitämään kiinni ikääntyvänkin koiran kohdalla juuri siksi, ettei mahalaukku ole koiralla liian pitkään tyhjänä. Tulee turhaa oksentelua ja toisaalta mahahaavan riski kasvaa.
Koirille tämä kuivamuona on sopinut hyvin. Paino on pysynyt suht samana, lihaksisto on hyvässä kunnossa ja karva kiiltää. Silmämääräisesti olen katsonut, että jos koiran vyötärölinja alkaa kaveta liikaa (koskee lähinnä Danaa) tai hävitä (koskee lähinnä Miloa), annan ruokaa hieman enemmän tai vähemmän. Tällä keep it simple -mentaliteetilla ollaan menty ja mennään tulevaisuudessakin :D.
Lisäravinteet.
Biotiinilisä on käytössä oikeastaan vain ja ainoastaan Danan kynsien ja karvan takia. Danalla on ollut aina paljon pehmeämpi ja ohuempi karvanlaatu kuin Milolla. Takit, valjaat ja pannat tuppaavat hankaamaan karvat pois erityisesti kaulalta, mahan alta ja jalkojen sisäsyrjiltä. Lisäksi viime talvena Danan kynnet menivät todella koviksi ja kynsiä leikatessa ne lohkeilivat ihan miten sattuu hyvistä kynsisaksista huolimatta. Aloin sitten syöttää tuota Biofarmin Biotin Plus -valmistetta ja kynsien kunto parani aika nopeasti. Milo ei biotiinia välttämättä tarvitsisi, mutta koska noissa tableteissa annostus on puoli tablettia, annan sen toisen puolikkaan Milolle. Nyt kesällä pidän tauon biotiinista ja katson, pysyvätkö Danan kynnet kunnossa. Talvisin tuo on kuitenkin pakko pitää ravintolisälistalla.
Meidän tärkein lisäravinne on Jakken Agility-jauhe. Se sisältää pitkän listan (glukosamiini, hyaluronihappo, MSM, kollageeni...) aineita, jotka ylläpitävät nivelten ja jänteiden toimintakykyä ja kuntoa. Ostin tuon purkin viime kesänä SM-kilpailuista ja alkuun annoin sitä molemmille koirille, mutta Dana alkoi pissailla sisälle, enkä muuta ajallista yhteyttä tuohon löytänyt kuin tuon jauheen, joten lopetin sen käytön. Tämän jälkeen pissailukin loppui. Ehkä tuota voisi vielä toistamiseen kokeilla Danallekin, mutta tällä erää vain Milo saa jauhetta. Muutoin en osaa aineen tehoa arvioida, mutta Milon liikkeet ovat jouhevia, ponnu hyvä, eikä se ole paikkoja rikkonut.
Palautumista tukevat valmisteet.
Ensimmäinen palautumisjuomajauhe, jonka olen Milolle ja Danalle ostanut on tuo Fitdogin Recovery Potato. Se on ihan hyvää perustavaraa, mutta tulee kyllä todella nopeasti elimistön läpi, eli tiedä sitten, kuinka paljon siitä imeytyy. Viime kesän SM-kisoista ostin tuon Vetfoodin BB & Recovery -jauheen sekä Sport & Fit HMB & Power -jauheen. Ne myytiin johonkin könttähintaan, jota en nyt enää kuollaksenikaan muista. Tuo BB & Recovery on nimenomaan suorituksen jälkeistä palautusta tukemaan eli toimii samoin kuin Fitdogin jauhe. Tästä kuitenkin mainitaan, että se imeytyy paremmin kuin muut vastaavat tuotteet. Aika nopeasti tuo Vetfoodinkin valmiste minusta menee koiran elimistön läpi, mutta ehkä osaltaan hämää se, että ainakin Milo ja Dana juovat tuota hyvällä halulla, jolloin suurempi juotu määrä tulee ylipäänsä nopeammin läpi.
Tuo Sport & Fitin HMB & Power -jauhe eroaa kahdesta edellisestä siten, että sitä tulisi ohjeen mukaan antaa koiralle treenikaudella joka päivä, ei vain suoritusten yhteydessä. Sen pitäisi lisätä lihasten kasvua sekä tukea energia-aineenvaihduntaa ja palautumista. Purkki on vielä avaamaton, kun jotenkin koen tuon päivittäisen annostelun sotkevan meidän muutoin niin yksinkertaista ruokailua :D. Ehkä minä vielä joku päivä aktivoidun tämän kanssa.
Kaiken kaikkiaan olen palautumisesta sitä mieltä, että tärkeämpää on huolehtia koiran hyvästä yleiskunnosta, palauttavista lenkeistä heti kisapäivänä sekä monipuolisesta liikunnasta. Palautusjuomilla voidaan toki tukea tätä, mutta pidän sitä muuta jokapäiväistä työtä tärkeämpänäkuin noita juomia. Pyrin esimerkiksi siihen, että koirat saavat juosta lähes päivittäin irrallaan, koska se avaa mahdollisia jumeja hihnalenkkejä paremmin. Lisäksi käytän Back on Track -verkkoloimia ahkerasti treeni- ja kisapäivinä sekä juoksu- ja yli 10 km mittaisten kävelylenkkien jälkeen. Nuo BOT-verkkoloimet ovat käytössä meillä ympäri vuoden. Säännölliset hieronnat ovat myös osa palautumista.
Herkut.
Noista kuivattua lihaa sisältävistä valmisteita oli ihan jokunen päivä sitten asiaa sosiaalisessa mediassa, kun joku eläinlääkäri varoitteli niiden sisältämistä ainejäämistä, jotka voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion koiralle. Tulipa siinä paniikissa itsekin tsekattua HauHau Championsin tiedote asiaan liittyen. Valmistajan mukaan tuotteet ovat turvallisia, mikäli koiralla ei ole oireita. Muutoinkin tiedotteessa vakuuteltiin, että heidän käyttämänsä tuotteet käyvät tiukan laatuvarmistuksen läpi, vaikka Kiinasta ovatkin peräisin. Milolla tai Danalla ei ole mitään oireita noista koskaan tullut. Päätin nyt kuitenkin, että harvennan entisestään kuivattua lihaa sisältävien puruluiden antoa, enkä enää uusia pakkauksia osta.
Aika usein herkuttelemme koirien kanssa yhdessä esimerkiksi omenalla tai vesimelonilla :). Koirat ovat heti paikalla, kun menen sohvalle omenan kanssa ja istua kököttävät vieressä odottamassa, milloin saavat omat palat <3.
Palkkausnamit.
 |
| © petnap.fi |
Joskus aikoinaan olen käyttänyt herkkuina nakkeja, lihapullia ja juustoa, mutta niissä on aivan liikaa suolaa. Yhden treeninkin aikana herkkuja menee huomaamatta useampi ja pienelle koiralle natriumin yliannostus voi tulla nopeastikin. Monet valmiit Trick & Treat -herkut puolestaan sisältävät paljon lisä- ja väriaineita, jotka pistävät herkästi koirien mahat löysälle. Niitäkään en ole enää käyttänyt.
Meidän pelastus on ollut Naturiksen koiranmakkarat, jotka ovat 98 % lihaa. Nuo makkarat on ymmärtääkseni nimenomaan palkkaamiseen tarkoitettuja, eivät päivittäiseksi ravinnoksi. Koostumukseltaan makkarat ovat sellaisia, etteivät ne murene pitkin taskunpohjia ja kestävät pakastamisenkin. Makuina on ainakin kana, kalkkuna ja nauta. Ostan noita yleensä useamman pötkön kerralla ja säilytän sitten avaamattomina huoneenlämmössä. Avaan yhden makkaran kerrallaan ja paloittelen sen sopiviksi paloiksi, pussitan ja pakastan. Valmiit palat sulavat nopeasti, joten kaivan yleensä treeneihin lähtiessä pakastimesta sopivan satsin mukaan. Noissa parasta on se, että saat yhdestä makkarasta juuri sen kokoisia paloja, että ne ovat koirallesi sopivia. Ja toki tuo on huippua, ettei pakastaminen muuta makkaran koostumusta. Meillä yksi makkara kestää noin 2-3 kuukautta, joten jos makkaraa ei voisi pakastaa, se ehtisi pilaantua monta kertaa. Molemmat koirat tykkäävät näistä ihan älyttömästi. Eikä tarvitse miettiä, että koira saisi ylimäärin suolaa tai lisäaineita :).
Tässäpä näitä tärkeimpiä Milon ja Danan ruokintaan liittyviä juttuja ja ajatuksia, miksi meillä mennään tällaisella setillä. Ehkä joku saa näistä jostain jotain apua, jos oman koiran kanssa on joutunut tuskailemaan ruokintaan liittyvissä asioissa. Lyhyesti ja ytimekkäästi pyrin helppouteen, turhan lisäainekuorman välttämiseen sekä siihen, että ruoasta saadun energian ja liikunnan määrä pysyy sopusoinnussa. Niin kauan kun koirani ovat terveitä, pysyvät hyvässä tikissä ja jaksavat harrastaa, aion jatkaa samaan malliin :).
Kommentit
Lähetä kommentti