Danan luonnetesti



Tosiaan Dana kävi sunnuntaina 9.7.2017 Lappeenrannan Palveluskoira yhdistyksen järjestämässä luonnetestissä. Tuomareina olivat Tarja Matsuoi ja Leena Turunen. Olen aiemminkin julkaissut melko seikkaperäisen analyysin Milon luonnetestistä, joka löytyy täältä. Ensin ajattelin, että kirjaan tähän tekstiin vain lyhyesti Danan saamat pisteet, mutta tulin siihen tulokseen, että tulevaisuudessa omien koirien tulosten vertailu on helpompaa, kun kirjaan tarkasti, miten Dana missäkin tilanteessa reagoi. Toistoa on siis luvassa, mutta on varmasti lukijaystävällisempää, kun ei tarvitse hyppiä sivulta toiselle. Kuten aiemmassakin tekstissä, kaikki kursivoitu teksti on suoraa lainausta Kennelliiton sivuilta. Linkki alkuperäiselle sivustolle löytyy tekstin lopusta.

Toimintakyky

Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan.

Toimintakykykoe uhan alla
Toimintakykykoe uhan alla suoritetaan ns. "kelkkakokeena". Tavallisesti käytetään ihmisen ylävartalon muotoista hahmoa, joka vedetään asteittain piilosta lähemmäs koiraa. Tietystä suunnasta hahmo näyttää ihmiseltä, mutta toisesta suunnasta hahmo on täysin tunnistamaton. Siltä puuttuvat koiralle tutut ihmismäiset liikkeet ja haju. Koira luulee hahmon olevan ihminen, mutta ei voi samalla tunnistaa sitä erojen vuoksi. Täten syntyy ristiriitatilanne. Alussa hahmon täytyy olla piilossa koiralta, joten se on sijoitettava pensaikkoon, mäennyppylän tai rakennuksen kulman taakse. Testiä valmisteltaessa tarkistetaan hahmon näkyvyys tulosuunnasta, koiran näkötasolta ja sijaintialueelta. Hahmo on laitettava paikalleen ennen koirakon saapumista testipaikalle. Yleensä hahmo on kiinnitetty pulkkaan tai jalaksille, jotta sitä voidaan vetää vähintään 25 m pituisen narun avulla. Narun avulla voidaan tehdä sivuliikkeitä hahmoa vedettäessä sekä vaihdella vetämisen nopeutta, eli säädellä uhan voimakkuutta.


Koetta aloitettaessa ohjaajalle annetaan toimintaohjeet. Ohjaajan tulee olla passiivinen ja ainoastaan pitää kiinni taluttimen päästä ja katsella vain lähestyvää kelkkaa, ei koiraa. Koiran ja ohjaajan ollessa paikoillaan aloitetaan hahmon liikuttaminen. Ensimmäisen kelkan nykäisyn tulee aiheuttaa ääni, joka kiinnittää koiran huomion. Kelkkaa vedetään uhan määrää säännöstellen koiran kestokyvyn mukaisesti. Paras tulos saadaan yleensä vaihtelevilla liikkeillä, esim. täydellinen liikkumattomuus, lyhyitä nykiviä liikkeitä, epäröiviä liikkeitä ja lopuksi hyökkäys kohti koiraa ohjaajan jalkojen viereen. Lopullisen hyökkäyksen jälkeen hahmo jää paikalleen ja seurataan koiran käyttäytymistä. Odotetaan, tuleeko koira itsenäisesti kelkan luokse. Mikäli koira ei tule, tuomari antaa ohjaajalle tarkemmat toimintaohjeet.


Danan ensireaktio kelkkakokeessa oli sille ominainen. Alkuun se seisoi napakasti kelkan ja minun välissä haukkuen uhkaavasti, "mene pois, olen rohkea ja puolustan omistajaani". Mutta hyvin nopeasti, kun kelkka edelleen jatkoi lähestymistä, Danalla petti kantti ja se alkoi perääntyä. Ensin vierelleni ja lopulta taakseni niin kauas, kuin hihna vaan antoi myöten. Kun kelkka oli vierelläni, Dana ei oma-aloitteisesti sitä tullut tutkimaan, ennen kuin minä menin kyykkyyn kelkan viereen. Vielä siinä vaiheessa, kun Dana jo oli kelkan vaatteita käynyt haistelemassa, se saattoi kesken tutustumisen ottaa pari askelta taaksepäin ja haukahtaa pari kertaa. Lopussa se kuitenkin uskalsi ohittaa kelkan reagoimatta siihen.

Toimintakykykoe ilman uhkaa
Toimintakykykoe ilman uhkaa suoritetaan ns. "pimeässä huoneessa". Pimeä huone on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei se aiheuta vaaraa koiralle. Pimeä huone ei ole täysin pimeä, vaan hämärä, jossa (luonnon)valon määrää voi säädellä. Huoneessa tulee olla esteitä, jotka koira pystyy kiertämään ja lattialla tulisi olla vaihtuvaa materiaalia, esim. levitettyä muovia. Laskettaessa koiraa huoneeseen, sitä saa käsitellä vain tuomari. 


Erikoiskokeen aikana pimeässä huoneessa ovat vain tuomarit, koiranohjaaja ja koira. Siirryttäessä pimeään huoneeseen, toinen tuomareista ottaa koiran hallintaansa. Ohjaaja siirtyy huoneen ovelle, kutsuu koiraa ja siirtyy huoneeseen sulkien oven perässään. Ohjaajan paikka on huoneen perällä ja koiran kulkeman matkan huoneessa tulee olla vähintään 10 metriä. Huoneessa oleva tuomari antaa ohjaajalle toimintaohjeet. Toinen tuomari päästää koiran hetken kuluttua huoneeseen. Jos koira ei oma-aloitteisesti etene ja etsi ohjaajaa, sille annetaan apuja seuraavassa ohjeellisessa järjestyksessä: ohjaajan niiskautus, yskäisy, koiran nimen kuiskaaminen, koiran kutsuminen, koiran houkuttelu luokse, ohjaajan siirtäminen lähemmäs koiraa, valaistuksen lisääminen.


Dana tuli tuomareiden sanojen mukaan innokkaasti pimeään huoneeseen etsimään minua, mutta se ei oikein hoksannut lähteä minua varsinaisesti etsimään. Useampaan kertaan Dana kävi moikkaamassa sitä tuomaria, joka oli minun kanssa pimeään huoneeseen tullut. Se tarvitsi tuomarin opastusta ja taskulampun valoa, ennen kuin hoksasi, että pimeä tila jatkuikin pidemmälle. Näillä avuilla Dana minut varsin nopeasti löysi, eikä minun tarvinnut sille ääniapuja antaa.

Dana saoi toimintakyvystä +1 pistettä eli kohtuullinen. (Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan.)

Terävyys

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggressio, sitä korkeampi on terävyysaste.


Erikoiskokeena on ns. "seinäkoe". Seinäkoetta varten on seinään kiinnitetty noin 60-70 cm mittainen muovitettu vaijeri tai vastaava. Seinässä ei saa olla kulmia niin, että koira vahingoittaisi itseään. Yleisön on oltava riittävän etäällä seinästä, jotta koira tuntee itsensä yksinäiseksi tai hylätyksi. Koe alkaa, kun ohjaaja kytkee koiran seinässä olevaan vaijeriin. Ohjaaja poistuu koiran näköetäisyyden ulkopuolelle vaikuttamatta mitenkään koiraan. Toinen tuomareista on jo sitä ennen piiloutunut hyökätäkseen kohti koiraa. Hyökkäystä ei pidä aloittaa heti ohjaajan poistuttua. Tarvittavan väliajan pituus riippuu koiran käytöksestä. Hyökkäävä tuomari lähestyy koiraa uhkaavasti, liikkuen matalana. Lähestymisvaiheessa käytetään uhkaavia, epämääräisiä liikkeitä, vältetään suoraviivaista etenemistä. Kädet eivät nouse lähestymisvaiheessa hartialinjan yläpuolelle. Loppuhyökkäys suoritetaan yksilöllisesti koiran mukaan. Vahvalle koiralle hyökkäys suoritetaan loppuun saakka, heikolle koiralle lopetetaan hyökkäys jo lähestymisvaiheessa ja lähestytään koiraa rauhallisesti. Hyökkäyksen loputtua tuomari muuttaa käytöstään täysin päinvastaiseksi eli ystävälliseksi ja sovittelevaksi. Tehdään selvä ero hyökkäyksen ja ystävällisyyden välille. Tarkkaillaan koiran palautumiskykyä. Ohjaaja kutsutaan paikalle ja seurataan koiran reaktioita. Erikoiskokeen lisäksi terävyyttä arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa.
Dana jäi seinän viereen odottamaan suht rauhallisesti. Jonkin verran se haukkui perääni, mutta oli kuitenkin siinä mielentilassa, että tuomarin arvioimana osakoe voitiin aloittaa. Kuulin itsekin Danan äänestä, milloin toinen tuomari oli aloittanut hyökkäyksen. Haukku muuttui matalaksi. Jännityksellä odotin, jatkuisiko haukku vai joutuisiko tuomari keskeyttämään hyökkäyksen. Haukku jatkui ja muuttui pikkuhiljaa sävyltään korkeammaksi. Arvasin, että tuomari oli jo lähellä koiraa ja Danalla alkoi paniikki tulla päälle. Sitten haukku loppui ja minä sain luvan palata koiran luo. Tuomari kertoi myöhemmin palautetilaisuudessa, että Dana oli tässä testissä palautunut nopeammin tuomarin hyökkäyksestä ja syynä oli varmaankin se, etten minä ollut näköpiirissä ns. lisätukena. Se ei suoranaisesti ollut mennyt tuomarin luo, mutta oli vedettävissä hihnasta tuomarin lähelle ja antoi tämän jälkeen koskea itseensä.


Dana sai terävyydestä +3 pistettä eli kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. (Koira reagoi aggressiivisesti hyökkäykseen, hyökkääjän tultua selvästi esille. Palautuu nopeasti.)
Puolustushalu

Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.


Koe toteutetaan tuomarin hyökkäyksenä kohti koirakkoa. Hyökkäävä tuomari on piilossa ja toinen tuomareista antaa toimintaohjeet koiran ohjaajalle. Taluttimena voi käyttää lyhyttä, noin 50 cm pitkää nahkahihnaa. Ohjaaja lähtee liikkeelle määrätyltä paikalta kävelemään kohti piiloutunutta tuomaria; koiran kiinnipitämistä korostetaan. Tuomari hyökkää piilosta ja ohjaaja pysähtyy. Hyökkäys suoritetaan kohti ohjaajaa ja toissijaisesti kohti koiraa. Tuomari käyttää apuvälineenä joko puun vitsaa tai ratsupiiskaa, kuitenkin niin, että koiran ollessa taisteluhaluinen hyökätään ns. "paljain käsin". Hyökkäys ei tapahdu yleisön joukosta. Hyökkäyksen voimakkuutta säädellään koiran toiminnan mukaan. Hyökkäyksen loputtua tuomari muuttaa käyttäytymisen ystävälliseksi, eli tehdään selvä ero hyökkäyksen ja ystävällisyyden välille. Mikäli mahdollista, tuomari ottaa koiran hallintaansa ja ohjaaja siirtyy takaisin lähtöpaikalle. Tuomari tekee tuttavuutta koiran kanssa, jonka jälkeen ohjaaja kutsuu koiraa ja koira päästetään ohjaajan luokse. Tarkkaillaan koiran palautumiskykyä. Puolustushalun arvostelussa ei pidä arvostella vain koiran suorittamia hyökkäyksiä, vaan myös pienintäkin pyrkimystä aktiiviseen puolustukseen. Hyökkäysyrityksetkin ovat arvostelun kannalta yhtä arvokkaita ja luotettavia kuin varsinaiset hyökkäykset. Puolustushalua arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa.


Dana reagoi tuomarin hyökkäykseen hyvin samoin kuin kelkkaan. Heti kun hyökkääjä tuli näkyviin, se alkoi haukkua raivokkaasti ja kaikki selkäkarvat nousivat pystyyn. Vaikka hyökkääjä tuli lähemmäs minua, Dana pysyi vierelläni, eikä yrittänyt karkuun. Hyökkäyksen loputtua Dana lähti hieman vastahakoisesti tuomarin matkaan ja tuomari vei sen auton taakse siten, ettei Danalla ollut enää näköyhteyttä minuun. Auton takaa kuului kehuja, joten kaipa kääpiöpinseri oli tuomarille lämmennyt :D.


Tulokseksi Dana sai puolustushalusta +3 pistettä kohtuullinen, hillitty. (Koira puolustaa ohjaajaansa: joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Koira palautuu nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan.)

Taisteluhalu

Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi - leikiksi, jonka olennainen osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.

Testivälineenä voidaan käyttää mm. motivointipatukkaa, keppiä, rättiä jne. myös ohjaajan omaa esinettä. Taisteluhalukokeen tulisi olla ensisijaisesti koiran leikkiä testituomarin kanssa, toissijaisesti ohjaajan leikkiä koiran kanssa. Koiran pidättyväisyys voi vaikuttaa niin, että todellista leikkihalua ei saada esille. Koe alkaa tavallisesti pienillä ärsykkeillä. Ärsykkeillä on pyrittävä siihen, että koira käy kiinni testiesineeseen ja säilyttää otteensa.
Dana ei alkuun suostunut alkamaan tuomarin kanssa millekään. Se oikeastaan vain haukkui, vaikka tuomari kuinka yritti saada sitä leikkimään. Minunkaan kanssa Dana ei antanut parastaan. Kuitenkin sain sen siinä määrin innostumaan lelusta, että tuomarikin pääsi kokeilemaan leikkiä Danan kanssa. Missään vaiheessa Dana ei varsinaisesti aloita perinteistä vetoleikkiä, jossa vedetään kilpaa jotakin tavaraa. Jos minä tai tuomari yhtään yrittää lelusta vetää, Dana laskee irti. Keppiä se jäisi mielummin pureskelemaan.
Dana sai taisteluhalun osakokeesta -1 pistettä eli pieni. (Koira tarttuu esineeseen, mutta ei taistele vaan pureskelee ja laskee heti irti, kun esineestä vedetään; tai koira ei ota lainkaan esinettä suuhunsa, mutta osoittaa jonkin verran taisteluhalua kelkalla ja muissa osasuorituksissa.)
Hermorakenne

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin tai vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.

Koiran reaktion, teon tai mielentilan määrittäminen hermostuneeksi edellyttää, että sen toiminta on epänormaalia suhteessa ärsykkeisiin ja/tai ärsytykseen. Myös vahvahermoinen koira voi käyttäytyä hermostuneesti, jos ärsykkeiden voimakkuus kasvaa liian suureksi. Hermorakenteen lujuus arvostellaan ja luokitellaan eri testisuorituksissa näkyvien reaktioiden avulla. Koiran hermorakennetta arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa.
Dana sai hermorakenteesta +1 pistettä eli hermostunein pyrkimyksin. (Koira selviytyy kaikista testin osasuorituksista. Siinä on havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta, se rasittuu henkisesti testin edetessä. Palautumisajan pituus eri osasuoritusten välillä vaihtelee.)
Temperamentti
Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.


Erikoiskokeessa koiralle aiheutetaan yllättävä takaapäin tuleva ääniärsyke. Koe toteutetaan siten, että ohjaaja kulkee koiransa kanssa merkittyä kävelylinjaa aivan äänilähteen vierestä jatkaen kulkuaan suoraan eteenpäin. Yllättäen takaapäin lasketaan rämisevä tynnyri sopivaa laskusiltaa myöten siten, että räminä alkaa koiran takaa ja lisääntyy lähestyessään koiraa (takaa-ajo). Ohjaaja ei saa lisätä koiran tarkkaavaisuutta etenemisen aikana. Erikoiskokeessa havainnoidaan koiran väistämisrefleksien nopeutta ja suuntaa, sekä koiran käyttäytymistä sen väistettyä vaaraa. Reaktion nopeus riippuu koiran temperamentistä. Mitä temperamenttisempi koira on, sitä nopeammat ovat sen reaktiot. Arvostelussa huomioidaan koiran yleistä tarkkaavaisuutta, käytöstä ja reagointinopeutta. Temperamenttia voidaan arvioida testin kaikissa osasuorituksissa.


Vierivään tynnyriin Dana reagoi siten, että se kiepsahti heti äänen alettua sen suuntaan ja alkoi haukkua tynnyrille raivokkaasti. Jos koko testiä miettii temperamentin näkökulmasta, niin Dana siirtyi reippaasti ja omana iloisena itsenään vaiheesta toiseen. Tämän asian tuomarikin mainitsi loppuarvostelussa.

Dana sai temperamentikseen +3 pistettä eli vilkas. (Koiran pitää reagoida häiriöön välittömästi sen alettua. Väistön on oltava nopea, hallittu, lyhyt ja koira suuntaa huomionsa häiriöääntä kohden. Koiralta edellytetään reipasta ja iloista yleisolemusta.)
Kovuus

Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia
.

Koe toteutetaan kahdessa melkein samanlaisessa jaksossa, joiden välille muodostuu lyhyt tauko. Ensimmäisen jakson aikana koiralle aiheutetaan psyykkinen epämiellyttävyys, pelästyminen. Toisessa jaksossa, se lyhyen ajan kuluttua tuodaan uudestaan samaan paikkaan, missä se pelästytettiin, ei aiheuteta minkäänlaista ärsykettä. Jos koira reagoi ärsykkeeseen voimakkaasti, on jaksojen väliaikaa pidennettävä. Jaksojen välisen ajan on oltava suhteessa epämiellyttävyyden suuruuteen. Koiran reaktioita tarkkailemalla todetaan, kuinka hyvin se muistaa paikan ja siinä aiheutetun epämiellyttävän ärsykkeen. Rakennuksen nurkan tai vastaavan esteen taakse on piilotettu hahmo (esim. suojapuku tai sateenvarjo). Koira kulkee ohjaajansa kanssa pitkin seinän vierustaa (tai vastaavaa), mieluiten ohjaajansa etupuolella. Koiran pään ollessa noin puolen metrin etäisyydellä hahmosta, se vedetään tai työnnetään nopeasti hetkeksi koiran eteen siten, että koira ei ehti tunnistaa sitä. Ohjaaja kääntyy nopeasti ympäri ja palaa koiransa kanssa tulosuuntaan käsketyn matkan. Toisessa jaksossa lyhyen ajan kuluttua ohjaaja ja koira palaavat samaan paikkaan, jolloin arvioidaan aiheutetun psyykkisen epämiellyttävyyden vaikutusta koiran käyttäytymiseen. Koiran reaktioiden voimakkuus on suhteessa siihen psyykkiseen epämiellyttävyyteen, jonka se kokee, kun se tuodaan uudetsaan paikkaan, missä se pelästytettiin. Koira voi vaikuttaa pehmeämmältä, kun sen kokema epämiellyttävyys aiheutuu suoraan ihmisestä, mutta vastaavasti huomattavasti kovemmalta, kun se ymmärtää epämiellyttävyyden tulevan jostain elottomasta kohteesta. Koira kokee usein ihmisen, erityisesti ohjaajansa aiheuttaman epämiellyttävyyden, paljon voimakkaammin kuin jonkin muunlaisen epämiellyttävyyden.


Dana lähestyi reippaasti paikkaa, jossa se oli tarkoitus säikyttää. Kun lakana kiskaistiin ylös, Dana alkoi haukkua lakanalle ja haukkui taaksepäin koko matkan, jonka palasimme tuomarin luo. Vielä kun odottelimme lupaa aloittaa osakokeen toinen vaihe, Dana jatkoi haukkumista. Uudelleen se suostui ohittamaan säikytyspaikan vain siten, että minä jäin maassa olevan lakanan ja Danan väliin. Tässä vaiheessa se ei enää haukkunut.


Dana sai kovuudesta +1 pistettä eli hieman pehmeä. (Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästymispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana.)
Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketuksiin vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen meiliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä tai kielteistä. Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.


Luoksepäästävyyden arviointia suoritetaan koko testin aja; mm. alkuhaastattelun jälkeen, puolustushalun erikoiskokeen loppuvaiheessa, terävyyskokeen loppuvaiheessa ja päästettäessä koiraa pimeään huoneeseen.


Alkuhaastattelussa tuomari kysyi minulta, oliko yleisössä joku tuttu ihminen, koska Dana katsoi koko ajan yleisön joukkoon, vaikka minä olin keskustellut tuomarin kanssa useamman minuutin ajan. Tuomariin se ei ollut tässä vaiheessa katsonut kertaakaan. Mitään suurta hinkua sillä ei siis ollut tutustua tähän uuteen ihmiseen. Loppuarvioinnissa tuomari sanoi, että Dana ei itse hakeudu silitettäväksi osakokeiden lopussa, mutta sen saa vedettyä hihnasta käden ulottuville, eikä tarvitse pelätä, että Dana näissä tilanteissa purisi tai käyttäytyisi muuten aggressiivisesti.
Luoksepäästävyydestä napsahti +2b pistettä eli luoksepäästävä, hieman pidättyväinen. (Koira, joka ei itse etsi kosketusta vieraaseen ihmiseen ja joka vaatii houkuttelua ennen kuin suostuu tutustumaan.)

Laukauspelottomuus
Koiran laukauspelottomuus testataan ampumalla 9 mm paukkupanoksilla vähintään kaksi ja enintään viisi laukausta. Laukaukset ammutaan n. 20 - 50 metrin etäisyydeltä huomioiden ympäristöolosuhteet, kuten maaston kaikupohja. Laukauspelottomuus testataan aina testin viimeisenä osasuorituksena. Ampuja sijoitetaan koiralta näkymättömiin, koiran etupuolelle. Tuomarin antamasta merkistä ammutaan ensimmäinen laukaus koiran liikkeellä ollessa. Toinen laukaus ammutaan tuomarin merkistä, ohjaajan ja koiran ollessa paikoillaan. Mikäli on tarpeen,koiran reaktioiden selvittämiseksi, voidaan ampua lisälaukauksia.
Liikkeestä ammuttu laukaus sai Danan hieman säpsähtämään, mutta se jatkoi reippaasti eteenpäin. Pysähdyksistä ammuttuun laukaukseen Dana reagoi lähinnä siten, että kääntyi äänen suuntaan ja tuijotti sinne korvat hörössä. Lisälaukauksia ei tarvittu.
Dana sai tästä osakokeesta +++ eli laukausvarma. (Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.)
Kokonaisuutena luonnetestistä irtosi 129 pistettä ja plussat päälle laukausvarmuudesta. Kaikkiaan pluspisteitä olisi Danalla ollut 139, mutta koska taisteluhalusta tuli -10 pistettä, ne laskivat kokonaissaldon tuohon 129+++. Dana siis suoritti luonnetestin kääpiöpinsereiden kultaista keskilinjaa. Mitään yllätyksiä ei testissä tullut ja koira selvisi tapahtumasta traumoitta, joten tulokseen voi olla tyytyväinen :). Mainittakoon loppuun vielä, että tuomarit olivat todella mukavia sekä koiria että ohjaajia kohtaan. Ainakin itse aion laittaa nimet korvan taakse, josko heille tulevaisuudessakin pääsen koirieni luonnetta arvioittamaan.

Kommentit

Suositut tekstit